Working Equitation -kilpailut koostuvat kolmesta osiosta
Ratsukon sijoituksen kokonaiskilpailussa ratkaisee osakokeiden yhteistulos. Mikäli kahdella ratsukossa on sama yhteistulos, ratkaisee sijoituksen koulukokeen tulos.
Kouluratsastus (dressage trail)
Koulukoe ratsastetaan 20 m x 40 m kokoisella ratsastuskentällä. Suomessa jokaisella tasolla (1-5) on oma ratansa, jonka ratsukko suorittaa. Radat löytyvät kilpailusäännöt -kohdasta. Helpoimman luokan vaatimustaso vastaa kilpakouluratsastuksen heC -vaatimustasoa, vaikeimmissa luokissa suoritetaan vaativalla tasolla. Korkeimmalla tasolla koulukoe suoritetaan ratsastaen ohjat yhdessä kädessä.
Jokainen liike arvostellaan arvosanalla 0-10 ja lisäksi annetaan yleisvaikutelman arvosanat. Arvosteluperiaatteet eroavat jonkin verran kilpakouluratsastuksen arvostelusta.
Käsittelykoe (maneability)
Käsittelykokeessa suoritetaan esteitä mahdollisimman laadukkaasti. Ratamestari on valinnut esteet 18 vaihtoehdon joukosta, joskaan helpoimmissa luokissa kaikki esteet eivät ole käytössä. Esittely esteistä löytyy tehtävärata -kohdasta. Jokaisen esteen suoritus arvostellaan arvosanalla 0-10. Suomessa helpoimmissa luokissa askellajina käytetään ravia ja vasta korkeamissa luokissa laukkaa. Laukanvaihdot askeleessa tulee esittää vain korkeimmissa luokissa.
Nopeuskoe (speed trail)
Nopeuskokeen radalla tarkoituksena on suorittaa esteet mahdollisimman nopeasti. Mahdolliset virheet muutetaan lisäsekunneiksi, aadullisesti tätä osakoetta ei arvostella lainkaan. Nopeuskoetta ei ratsasteta helpoimmissa luokissa.
Karjanerottelu
Arvokilpailuissa neljäntenä osakokeena on karjanerottelu. Tämä osakoe ratsastetaan joukkueena, jossa yksi jäsen vuorollaan erottaa naudan laumasta ja ohjaa sen merkittyyn osaan aitausta. Joukkuetoverit avustavat suorituksessa. Suoritusaika ratkaisee sijoituksen.